Eurovaalien jälkipeli on käynnissä ja media on hehkuttanut perussuomalaisten Timo Soinia. Monelta on kuitenkin jäänyt huomaamatta, että vaalien voittajia ovat myös naiset. Suomi saa europarlamenttiin 13 edustajaa, joista kahdeksan on naisia ja viisi miestä.
Myös monet avoimesti kristillisiä arvoja edustavat tulivat valituksi.

Naisten joukossa on myös vaalien todellinen yllättäjä, varkautelainen Riikka Manner. Tästä keskustan mepistä tullaan vielä kuulemaan sekä europarlamentissa että kotimaan politiikassa. 27-vuotias Riikka Manner on kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri, siis kahden tutkinnon nainen. Vaaleihin saakka hän toimi ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen avustajana.

Riikka valittiin pääosin Itä-Suomen äänillä, mutta on hän pistäytynyt Kärkölässäkin keskustan piirin kokouksessa, missä hän vakuutti monet tiedoillaan ja karismallaan. Täytyy muistaa myös, että Riikka on kestävyysjuoksija. Pääministeri kiirehti mainostamaan Riikkaa ”uudeksi Alexander Stubbiksi”, mutta Vanhanen on väärässä. Kyllä Riikka on edelleen Riikka Manner.

Timo Soinista on puhuttu väsyksiin asti. Eurovaalien tunnetuin takinkääntäjä sai muhkean äänisaaliin, mutta hänen linjansa on edelleen hahmoton. Soinin tilalle europarlamenttiin tulee kahden vuoden kuluttua ”maahanmuuttokriittinen” perussuomalainen, kun Soini palaa johtamaan joukkojaan eduskuntavaaleissa. Jos palaa.

Sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat jo aloittaneet oman vaalitappionsa selvittelyn, josta uhkaa tulla riitaisa. Eurovaalien kokoomus on yhtä suuri kuin SDP ja vasemmistoliitto yhteensä. SDP:n vastine Soinille on isä Mitro, mutta Mitro Revosta ei ole paperimiesten esikuvaksi. Nämä jäivät mieluummin kotiin tai äänestivät Soinia. Puuttuuko demareilta ”äijäpolitiikka”?

Eurovaaleja voi luonnehtia maahanmuutto- ja ilmastovaaleiksi. Molemmat teemat sivuavat myös Kärkölää, vähän eri näkökulmista tosin. Timo Soini sai täälläkin eniten ääniä. Kunta puolestaan ei halua kuulla sanaakaan maahanmuuttajista tai ainakaan pakolaisista, saati heidän kotouttamisestaan. Ilmastopolitiikan osalta asiat ovat vähän paremmalla tolalla. Vuokkoharjun koulua varten on valmistunut uusiutuvaa kotimaista polttoainetta käyttävä hakevoimala. Lisäksi Kärkölä on perustamassa energiayhtiötä, joka toimittaisi kaukolämpöä Koskipowerin biopolttovoimalasta Järvelän keskustaan. Joku voisi epäillä, että kunta alkaa vihertää.

(Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Hämeen Lehdessä 11.6.09)

PS. Ohessa myös valtuustoaloitteeni:

Kärkölän kunnanvaltuusto 25.5.2009


Kärkölän kunta on lisännyt tehokkaasti kunnan markkinointia. Kunnalla on myös omat kotisivut. Samoin kunnan päätöksistä on saatavilla tietoa. Kunnassa ei ole kuitenkaan tällä hetkellä kokonaisvaltaista viestintäsuunnitelmaa, joka helpottaisi sekä kunnan tytöntekijöiden että päättäjien työtä.

Esitän, että Kärkölän kunnalle tehdään markkinointi- ja viestintäsuunnitelma. Viestintäsuunnitelmassa määritellään kunnan viestinnän ja tiedotustoiminnan periaatteet sekä sisäisessä- että ulkoisessa tiedottamisessa. Suunnitelmassa todetaan muun muassa mitä, miten, kenelle ja missä vaiheessa vuotta tiedotetaan kunnasta kuntalaisille ja kunnan ulkopuolisille.
Viestintäsuunnitelmassa voidaan hyödyntää kunnan strategiaa.
Viestintäsuunnitelma helpottaa kunnan markkinointia asuinkuntana sekä Huovilan puiston ja muiden matkailukohteiden markkinointia.
Samoin ehdotan, että kunnan työntekijöistä tehdään esite, jossa on työntekijöiden tehtäväkuvat valokuvineen sekä yhteystietoineen. Samat tiedot voidaan hyödyntää myös kunnan kotisivuilla.

Seuraavassa selvitys siitä, kuinka Kärkölää puhuttanut lentokenttävisio on edennyt kunnan päättäjien keskuudessa. Selvityksen on laatinut kunnanjohtaja Seppo Huldén, kun kunnanhallituksen keskustelussa oli 27.4 toivottu oikean tiedon saamista kaikkien valtuutettujen tietoon. Selvitys on siis lähetetty kaikille Kärkölän kunnanvaltuutetuille, ja kun kyseessä on julkinen asiakirja, se voidaan myös tässä julkaista.

Levanto-Marttila-Henna maankäytön visio 2030

"Kärkölän, Mäntsälän ja Orimattilan valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja kuntajohtajat antoivat syksyllä 2007 kuntien teknisille toimille toimeksiannon valmistella alueelle maankäytön visio vuoteen 2030.
Visio valmistui alkuvuodesta 2008 ja se sisälsi myös Marttilan lentokentän.
Kärkölän kunnanhallitus käsitteli visiota 21.4.2008 §:ssä 41 ja päätti yksimielisesti esittää kunnanvaltuustolle vision hyväksymistä.
Kunnanvaltuusto päätti 5.5.2008 §:ssä 20 äänin 16-11 siirtää asian käsittelyn.
Keskustelun kuluessa ilmeni, että lisäselvityksiä halutaan mm. vision taloudellisista ja kuntataloudellisista vaikutuksista työllisyys, verotus yms. seikat huomioiden. Edelleen haluttiin selvityksiä yleensä mahdollisuudesta lentotoimintaan Marttilassa, alueen kiinteistöistä, ympäristövaikutuksista laajasti ja vision realistisuudesta.
Kuntasuunnittelutoimikunta käsitteli asiaa 21.5.2008 §:ssä 27 antaen allekirjoittaneelle jatkovalmisteluohjeet.
Alueen kiinteistöselvitys tehtiin omana työnä virastossa.
Syyskuun alussa 2008 Päijät-Hämeen liitto ilmoitti, että Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on antanut Uudenmaan tiepiirille tehtäväksi vaihtoehtoisten lentokenttäpaikkojen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA).
Lähetin tuolloin tiejohtaja Rita Piiraiselle ehdotuksen, että YVA tehtäisiin myös Marttilaan, koska se kattaisi olennaisen osan niistä selvityksistä, joita kunnanvaltuusto halusi tehtäväksi.
LVM ilmoitti marraskuussa 2008, että se päättää YVA-paikkakunnat joulukuussa 2008.
Kuntasuunnittelutoimikunta merkitsi asian valmisteluvaiheen tiedokseen 3.12.2008 §:ssä 59.
LVM muutti sittemmin aikatauluaan ja lähestymistapaansa. Nyt on tavoitteena, että konsulttina toimiva YY Optima Oy tekee perusselvityksen asiassa kesäkuun 2009 loppuun mennessä kahdeksalle paikalle, joista Marttila on yksi.
Sen jälkeen LVM valitsee 3-4 paikkaa, joille tehdään YVA. Alunperin LVM:llä oli vaihtoehtoisia paikkoja 50.
YVA:n tekeminen kestää n. vuoden. Kunta ei voi kiirehtiä asiaa.
Rinnan perusselvityksen kanssa Ympäristöministeriö (YM) teettää elinkeinopoliittisen selvityksen.
Valtio on siis omalla kustannuksellaan teettämässä kaikki ne selvitykset, joita valtuusto edellytti toukokuussa 2008. Kunnasta riippumattomista syistä aikataulu on viipynyt valitettavalla tavalla.
Kunnallisen päätöksenteon piiriin asia voi tulla siinä vaiheessa kun LVM on päättänyt YVA-paikkakunnat. Mikäli Marttila ei ole YVA-paikkojen joukossa voidaan lentokenttä poistaa visiosta (jota lienee siinä tilanteessa syytä muutoinkin arvioida).
Jos taas Marttilaan tehdään YVA on syytä odottaa sen lopputulosta. YVA ja elinkeinopoliittinen selvitys linjaavat hyvin pitkälle sen mihin Malmin lentotoiminta siirretään vai siirretäänkö mihinkään.
Jos Marttila on vahva vaihtoehto on tuolloin syytä ryhtyä toimenpiteisiin maakuntakaavan muuttamiseksi ja osayleiskaavan laatimiseksi alueelle. Kumpikaan asia ei ole nyt ajankohtainen.
Alueen asukkaiden kannalta asia on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Konsultin kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella lentokentän paikkaa ollaan siirtämässä Koivistontien pohjoispuolella olevalle asumattomalle metsäalueelle paikkaan, jossa ei Kärkölän puolella ole yhtään asuttua rakennusta."

Meniköhän monella kuntapäättäjällä kahvi väärään kurkkuun 3.5. Etelä-Suomen Sanomien jutusta?
Lehti oli koostanut arvion mahdollisen syntyvän suurkunnan päättäjistä. Tämän hetkisistä 489 valtuutetusta valittaisiin uuteen valtuustoon 75.
Jos Lahden seudun kuntaratkaisu etenee ja suurkunta perustetaan, niin pienien kuntien mahdollisuudet saada valtuutettuja uuteen valtuustoon kutistuvat lähes olemattomiin. .
Jutussa lähdettiin siitä, että kaikki 17 kuntaa, joille kutsu suurkunta neuvotteluihin lähetettiin, vastaavat myöntävästi kutsuun ja tulevaisuudessa suurkunta on totista totta.. Uuden suurkunnan asukasmäärä olisi 215 000. Ja uuden metropolin ensimmäinen valtuusto olisi 75-paikkainen. Tämä olisi ylimenokauden valtuusto. Todennäköisesti valtuusto pienenisi myöhemmin 67 paikkaiseksi.
Arvio uuden valtuuston paikoista perustuu vertailulukuihin ja viime syksyn vaaleissa saatuihin äänimääriin. Suurimmat paikkamärän saisi kokoomus, seuraavaksi sosiaalidemokraatit ja keskusta.
Pienet kunnat saisivat 1- 2 valtuutettua uuteen valtuustoon. Kärkölä saisi mahdollisesti kaksi valtuutettua. Nykyisten vertailulukujen perusteella paikat menisivät keskustalle ja kokoomukselle.
Lahdesta valtuutettuja olisi peräti 35.
Tämä kaikkihan on vielä pelkkää arvailua, mutta herättää toivottavasti keskustelua.
Pienissä kunnissa konsensushengen luominen olisi nyt elintärkeää. Jos suurkuntaan ajaudutaan, niin keskittäminen ja yhteen hiileen puhaltaminen on pienen kunnan kannalta ainoa mahdollisuus menestyä ja saada oman alueen ehdokkaita läpi.
Suur-Kouvolan alueella piskuinen kahdentuhannen asukkaan Jaala sai kolme valtuutettua läpi tehokkaalla äänten keskittämisellä.
Mitenköhän Kärkölässä keskittäminen onnistuisi?

Lahden kirjamessuilla oli runsaasti kiinnostavia kirjailijoita ja tunnelma oli kodikkaan rento.
Kahden päivän messuille osallistui yli 5000 kävijää, mikä ylitti viimevuotisen kävijämäärän yli tuhannella.
Tapahtuma on lunastanut paikkansa Lahden kulttuurielämässä. Messut ovat täysin vääksyläisen yrittäjän Tiina Koivusen ansiota. Messut syntyivät hänen ideastaan.
Tänä vuonna Tiina sai ohjelmapäälliköksi kulttuurin monitoimijan Heikki Saureen. Mainio parivaljakko.


Mielelläni olisin kuunnellut kirjailijoita, mutta oma osasto työllisti. Oli mukava jutella osastolla pistäytyneiden ihmisten kanssa.


Tiina Koivunen (oik.) on messujen voimahahmo. Hänen kanssaan on ilo tehdä yhteistyötä.


Sauli Niinistö keräsi runsaasti kuulijoita messujen avajaisissa.


Lahden diakonian instituutin opiskelijat olivat Lasse Kantolan johdolla luoneet mahtavan lastenmaailman. Lastenpaikassa oli nähtävää ja kuultavaa. Mm. varjoteatteri oli mainio esitys.


Satusetä Wilson Kirwa kertoi satuja vauhdikkaaseen tapaansa lastenpaikassa. Wilson viihtyi pitkään messuilla lauantaina. Moni halusi jututtaa häntä ja toivottaa tanssimenestystä. (kuva Merja Vahter)

Suomessa on vietetty ystävänpäivää vuodesta 1987. Ystävänpäivä on tullut meille Yhdysvalloista. Päivän tunnuksena ovat punaiset tai vaaleanpunaiset sydämet, joita näkyy muun muassa korteissa, leivoksissa ja jopa kukka-asetelmissa.
Kärkölässäkin ystävänpäivä näkyi monella tapaa. Apteekin myyjillä oli rinnassaan punaiset sykkivät muovisydämet. Nesteellä ja Fotolinessa jaettiin karkkeja.
Lappilassa oli peräti ystävänpäivän markkinat. Väkeä oli mukavasti ja ihmiset iloisella mielellä. Lappilassa yhteisöllisyyttä osataan vaalia, muutenkin kuin ystävänpäivänä. Kylätupa on avoinna kuusi päivää viikossa, kyläkauppa joka päivä. Lappilalla on myös hyvät kotisivut. Eli toimintaa on ihan esimerkiksi saakka.

Yritin lainata Kärkölän kirjastosta Sofi Oksasen kirjan Puhdistus. Olen jonossa, neljä ihmistä ennen minua. Muutkin Oksasen kirjat olivat lainassa. Samoin kuin kaikki viime syksyn kaunokirjalliset uutuudet. Hieno homma, että Kärkölässä luetaan. Kirjoja voisi tosin olla enemmän kuin yksi kappale kutakin. Tässä ei Hollolankaan yhteistyö auta, siellä on kuulemma vielä pitemmät varausjonot.
Kärkölän kirjaston tilat harmittavat, ovat ne niin ahtaat. Kirjasto voisi olla yhteinen olohuone ja lehtien lukupaikka, tai vaikka kirjallisuuspiirin kokoontumistila. Mutta nyt tilat hieman ahdistavat. Ja tietokonetta tarvitsevat joutuvat istumaan keskellä lattiaa, aivan lainaustiskin vieressä. Kyllä kunnassa pitäisi olla tilavampi kirjasto.

* * *

Eilen osallistuin Kuntapäättäjäseminaariin Lahdessa. Paikalla oli satakunta valtuutettua eri puolelta Päijät-Hämettä. Kolmen tunnin aikana opimme kuntahallinnon päätöksentekoa ja jääviyden eri muotoja. Kahden viikon päästä pureudumme kuntatalouteen. Kärkölästä meitä uusia valtuutettuja oli ihan kiitettävästi, ja olipa mukana muutama konkarikin.
Mukava huomata, että oman kunnan valtuutetut ottavat homman ihan tosissaan. Koulutus kestää keväällä pari kuukautta ja jatkuu syksyllä.

Pitkään kestänyt flunssakierre vei voimat, joten kunnanvaltuuston kokouksestakin on ehtinyt kulua aikaa.
Maanantaina 19.1. valtuustokokous sujui kaavan mukaan eikä äänestyksiä syntynyt. Kokousta edeltäneissä neuvotteluissa oli päästy ainakin päällisin puolin sopuun.
Etelä Häme-lehdessä väitettiin, että neuvottelut olivat jättäneet jälkensä yhteistyöilmapiiriin ja ennakoitiin, että se tulee näkymään tulevassa päätöksenteossa. Toivotaan, että kirjoittaja on väärässä.
Päätökset on tehty ja nyt on katsottava tulevaisuuteen. Suomen talous on sellaisessa jamassa, ettei taantuman syvyyttä vielä edes tiedetä. Irtisanomisista ja lomautuksista saamme lukea uutisia lähes päivittäin. Miten taloudellinen taantuma vaikuttaa kuntien talouteen, se nähdään vasta tämän vuoden aikana.
Toinen iso asia on Päijät-Hämeen alueen UusiKunta -hanke. Jatkoneuvotteluista päätetään vielä tämän vuoden aikana, ellei ihmeempiä tapahdu. Nyt tarvitaan pienessä kunnassamme yhteen hiileen puhaltamista.